Onko firmasi parasta ennen -päivämäärä jo takana?

Julkaistu 7.3.2014 Suomi elää älystä -blogissa

Apple on hyvä esimerkki yrityksestä, joka oivalsi ja osasi toteuttaa palveluajattelun osana tuotettaan. Kännykkä ei ole pelkkä insinöörituote, vaan elämyksiä tuottava palvelualusta. KONE tekee edelleen hissejä, mutta myy People Flow -ratkaisuja asiakkailleen ja niiden asiakkaille. Itse hissikin voi olla älykäs, Marimekon kuosilla varustettu, silmiä ja korvia hivelevä alusta palvelulle. Kemppi tekee hitsauslaitteita, mutta myy laadukasta hitsaussaumaa – joko asiakkaan itsensä tekemänä tai palveluna. Vaisala tekee ja toimittaa laadukkaita säähavaintoasemia, mutta tulosta se tekee myymällä säätietoa satamille, lentokentille ja muille toimijoille. Apple, KONE, Kemppi ja Vaisala toteuttavat palveluajattelua osana liiketoimintaansa.

Applen ekosysteemi on luonut asiakkailleen 2 miljoonaa sovellusta auttamaan arjessa. Yritys ei ole luonut niitä itse, vaan yhdessä kehittäjäekosysteemin kanssa. KONEen asiakkaisiin ja ekosysteemiin kuuluu yrityksiä, jotka rakentavat ja hallinnoivat asuntoja, toimistoja ja lentokenttiä tavoitteena vaivaton liikkuminen. Kempin ekosysteemissä on mukana hitsauspalveluja tuottavia yrittäjiä.

Valmistava teollisuus karkaa halvan tuotannon maihin. Miten voimme varmistaa suomalaisen kilpailukyvyn? Sen sijaan, että Suomi yrittäisi kilpailla halvoilla työvoimakustannuksilla, kannattaisiko kilpailukyky rakentaa lisäarvolle? Jospa asiakkaat eivät ostakaan suomalaista siksi, että se on halvempaa, vaan siksi, että se on yksinkertaisesti parempaa, hintansa väärti. Erottautuminen ja lisäarvon rakentaminen on vaikeaa perustuoteliiketoiminnassa. Parhaiten se onnistuu palveluajattelulla yrityksen toimialasta riippumatta.

Yritykset, jotka tarjoavat asiakkailleen lisäarvoa palvelulogiikan keinoin, kehittävät tarjoomaansa tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, osana näiden prosesseja ja tarpeiden täyttämistä. Näin ne menestyvät – ja ovat kestäviä yrityksiä.

Satavuotiaan IBMn polku tuoteyrityksestä palveluyritykseksi alkoi 20 vuotta sitten ja jatkuu edelleen.IBM tekee edelleen laitteita ja ohjelmistoja, mutta suuri osa liikevaihdosta tulee palveluista. Palvelu on paketti, jolla asiakkaalle rakennetaan ratkaisu IBMn tai muiden toimittajien tuotteista, yhdessä kumppanien ja asiakkaan kanssa. Palveluajattelua ei voi liimata päälle, vaan se on rakennettava sisään yrityksen rakenteeseen, prosesseihin ja tietojärjestelmiin, tarjoomaan ja hinnoitteluun, osaamisen kehittämiseen – käytännössä siis koko toimintaan. Palveluyrityksessä myös työn sankarit ovat erilaisia kuin tuoteyrityksessä ja niiden yrityskulttuuri on erilainen.

Tiellä kohti palveluajattelua voi olla niin, että asentoa ei voi korjata, vaan se on tehtävä kokonaan uudestaan – armeijan termein ilmaistuna. Usein yritykset ymmärtävät muuttua vasta, kun kriisi on jo päällä. Firman liiketoiminnan parasta ennen -päivämäärää olisi hyvä tarkastella hyvissä ajoin ja päivittää toimintamallia jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden ja ympäristön tarpeita. Tämä käy helpoiten menemällä mieli avoimena mukaan asiakkaan elämään; miten voin auttaa asiakasta asiakkaan tai tämän asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisessä? Ja kun samalla pidän silmät ja korvat avoinna sille, missä muussa markkinassa tai liiketoiminnassa yritykseni kyvykkyydestä voisi olla apua ja iloa, on kestävän yrityksen resepti jo pitkällä.¨

Kirjoitin Aalto-yliopiston professoreiden Virpi Tuunaisen ja Matti Rossin kanssa aiheesta myös Kauppalehden Debattiin. 20.1.2014 julkaistu teksti löytyy täältä. Jutun nähdäksesi tarvitset maksullisen lukuoikeuden.

Avainsanat: kilpailukyky, sosiaalinen liiketoiminta, työnteko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>