Sote-Suomen menestysresepti

Artikkeli on julkaistu Finnish Service Alliancen blogissa toukokuussa 2016.

Suomessa rakennetaan huomisen ratkaisua sosiaali- ja terveystoimeen. Edellisessä artikkelissani ’Menestyvä yritys palvelee asiakasta, on avoin ja rakentaa yhteisöä’ esittelin menestysreseptin yrityksille. Miten samaa palveluajattelun, avoimuuden ja yhteistyön reseptiä voidaan hyödyntää soten menestystarinaksi?

Tulevaisuuden hyvinvointisote perustuu asiakaskeskeiseen palveluajatteluun. Onnistumisen edellytys on eri osapuolten välinen saumaton yhteistyö. Sote-yhteisön yhteinen missio on ihmisen terveys ja hyvinvointi, osallistujina julkinen sektori, yritykset, kolmas sektori, aktivistit ja ennen kaikkea jokainen ihminen itse. Missio antaa eväät siihen, miten toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan, miten sitä mitataan ja miten osapuolia palkitaan. Toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden takaa avoimuus, joka näkyy niin hankintasopimuksissa kuin toiminnan laadun mittaamisessa ja tietojärjestelmien ja prosessien yhteensopivuutena.

Moniongelmainen sote-potilas: Lääkärin vastaanotolla potilas on usein heikoilla, lääkäri tuntuu olevan jumalasta seuraava, ylöspäin. Lääkärit ovat erikoistuneita yhä kapeampiin osa-alueisiin ja potilas saa juosta kokeesta ja paikasta toiseen. Joskus potilas tuntee, että vaivoja ei oteta tosissaan, joskus taas tuntuu, että kokeita otetaan ja tutkimuksia tehdään varmuuden ja lisämyynnin vuoksi. Voisiko asiakaskokemukselle tehdä jotain?

Lääkärien ja sairaanhoitajien aikaa tuhrautuu yhteensopimattomiin tietojärjestelmiin. Tieto ei kulje eri toimijoiden välillä. Kuinka monta potilasta kuolee huonon tiedonkulun vuoksi? Ainoa varma keino saada sairauskertomus naapurisairaalaan on kuljettaa se kainalossaan. Sote-kentän tietojärjestelmät ovat epäyhteensopivia ja asiakkaat ovat suljettujen järjestelmien toimittajien lypsylehmiä eivätkä voi kilpailuttaa kehittämistä. Miten päästä pois toimittaja- ja teknologialoukuista?

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset karkaavat. Lyhytnäköiset säästöt ennaltaehkäisevässä

terveydenhoidossa ja sosiaalitoimessa aiheuttavat yhteiskunnalle moninkertaiset kustannukset. Syrjäytyminen on iso ongelma paitsi syrjäytyneelle itselleen, niin myös omaisille ja koko yhteiskunnalle. Syrjäytyneen nuoren sairaanhoitokustannukset ovat jopa 170.000€ vuodessa. Lisäksi syrjäytyneiden työpanos on pois yhteiskunnan rakentamisesta. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työpanoksen menetys alle 30-vuotiaalta ihmiseltä, joka jää loppuiäkseen työkyvyttömyyseläkkeelle on 1.5 miljoonaa euroa. Tarvitaan radikaali systeeminen muutos kohti kokonaisvaltaista ajattelua, jossa valtion yksi käsi tietää mitä toinen tekee.

Sote tulee kääntää ylöalaisin. Sosiaali- ja terveystoimessa tulee siirtyä oireiden hoitamisesta ihmisen hoitamiseen. Lyhytnäköisestä reaktiivisesta sairaanhoidosta on siirryttävä proaktiiviseen hyvinvoinnin edistämiseen. Suurella suomalaisella sote-uudistuksella on iso tehtävä ratkoa pienen ihmisen ongelmia ja rakentaa samalla tervettä, kestävää ja vastuullista hyvinvointiyhteiskuntaa. Suurin vastuu omasta hyvinvoinnista on jokaisella itsellään mutta samalla tulee pitää huolta myös heikoimmista. Miten toiminnan mullistus tehdään? Miten digitalisaatiosta saadaan kaikki hyöyty irti? Miten tutkimus ja tieto saadaan parhaiten tukemaan terveyden edistämistä, diagnosointia ja omahoitoa? Miten rakentaa terveysteknologiasta uusi suomalainen vientimenestys?

Juha Sipilän hallitus rakentaa uutta uljasta sote -järjestelmää. Järjestämisvastuu on viidellä maakunnalla. Maakunta vastaa toiminnan järjestämisestä ja ostaa palvelut tuottajalta, joka voi olla julkisen sektorin toimija, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija. Kunnilla on edelleen vastuu työllisyydestä ja hyvinvoinnin edistämisestä. Mallissa painopiste on siirretty aivan oikein sairaanhoidosta hyvinvointiin, ihminen keskiössä. Mallissa on vielä useita vaihtoehtoja mutta paperilla malli sisältää kaikki onnistumisen eväät – eväät ovat tosin vielä paketissa.

Palvelumuotoilu auttaa tekemään asiat oikein, palveluajattelu ohjaa tekemään oikeita asioita. Palvelumuotoilussa otetaan asiakas tarpeineen ja odotuksineen, toiveineen ja pelkoineen mukaan rakentamaan prosessia ja elämystä. Lopputuloksena on palvelukokonaisuus, joka toimii ja tuntuu hyvältä. Kokonaisvaltainen palveluajattelu ohjaa puolestaan tekemään oikeita asioita. Palveluajattelussa lähtökohtana on soten missio, tavoite, miksi sote on olemassa? Kun sosiaali- ja terveystoimessa otetaan lähtökohdaksi terve, hyvinvoiva ihminen, huomio kiinnittyy proaktiiviseen toimintaan, tavoitteena terveys ja hyvinvointi. Jos mitataan suoritteita per aikayksikkö, toiminnan kehittäminen rajautuu vain tehokkuuden kehittämiseen. Kun mittariksi otetaankin hyvinvointi, tuottavuus ja vaikuttavuus, tehdään heti oikeita asioita.

Heltti on vuonna 2014 perustettu työterveysyhtiö. Sen slogan on ’maksa terveydestä’. Heltin asiakkaana olevat yritykset maksavat kiinteä summan, jolla Heltti pitää huolta työntekijöiden terveydestä. Koska Heltin liiketoimintamalli ja kannattavuus perustuu siihen, että työntekijät pysyvät terveinä ja työkykyisinä, myös Heltin toiminnassa korostuu ennaltaehkäisy ja työhyvinvoinnin edistäminen. Heltin asiakkaina ovat yritykset, joiden työntekijät tekevät luovaa aivotyötä ja joille tietotekniikka on tuttua. Heltti on ottanut digitaaliset palvelut osaksi toimintaansa ja 65% terveyden- ja sairaanhoitoon liittyistä asioista hoituu ilman käyntiä paikan päällä. Heltissä tärkein työntekijä ei olekaan lääkäri vaan hoitaja. Lääkäri tulee mukaan kuvaan kun tarvitaan. Heltin toiminnassa kaikkien osapuolten tavoitteet ovat yhteneväiset: työntekijää kiinnostaa pitkä hyvä elämä, työnantajaa työntekijöiden työkyky ja Helttiä kiinnostaa pitää työntekijät eli Heltin ’jäsenet’ terveinä. Heltti ei miellä olevansa ’b2b’ -liiketoiminnassa vaan ’h2h’, ihmiseltä ihmiselle. Miten viedä Heltin toimintamalli osaksi uutta Suomi-sotea, miten toteuttaa parhaiten tämän päivän kylälääkäri- tai väestövastuuajattelu?

Koko yhteisö töihin: Sosiaali- ja terveystoimien toimijoiden on tultava pois siiloistaan tuottamaan lisäarvoa, missiona ihmisen terveys ja hyvinvointi. Yhteistä tekemistä ohjaavaksi selkärangaksi tarvitaan ihmisen elinkaaren yli ulottuva toimintamalli, jossa kaikki tieto on eri osapuolten käytettävissä tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimintamallin keskiössä on ihminen ja hänen läheisensä, muina toimijoina koko elinkaareen liittyvät viranomaiset ja palvelutuottajat kattaen sosiaalitoimen ja koulutoimen, terveyden- ja sairaanhoidon.

Operatiivisessa toiminnassa tarvitaan oikeaa ja ajantasaista tietoa. Avoimet standardit ja rajapinnat tietojärjestelmien välillä varmistavat, että tieto on kaikkien osapuolten käytettävissä ja oikein. Tietoa ei tarvitse tallentaa moneen kertaan. Suomessa on meneillään kaksi isoa hanketta sote-kokonaisjärjestelmän toteuttamiseksi: HUS:n Apotti ja usean sairaanhoitopiirin ajama Una. Apotti on valinnut yhden toimittajan rakentamaan kokonaisuuden, joka perustuu Epic- valmisohjelmistoon. Una -yhteisö on rakentamassa avoimiin rajapintoihin perustuvaa kokonaisjärjestelmää. Unan lähtökohtana on välttää toimittaja- ja teknologialoukut modulaarisuudella. Moduulien avoimien rajapintojen avulla kuka tahansa toimittaja voi rakentaa kokonaisuutta legopalikka kerrallaan. Myös Apotti kertoo avaavansa järjestelmänsä rajapintoja, jotta muut osapuolet voivat kehittää lisäpalveluja ytimen ulkokehälle. Unan suunnittelema monitoimittajamalli avaa jo lähtökohtaisesti markkinan kilpailulle. Kilpailu pitää hinnat kurissa ja laadun korkealla. Apotissa on selkeästi yhden toimittajan omistama ja hallitsema kova ydin, jolle ei ole kilpailijaa. Kummassakin lähestymistavassa määrityksissä on syytä tukeutua alan standardeihin, jotta yhteensopivuus Apotti- ja Una -maailmojen kesken toteutuu

Mydata- liike haluaa tuoda ihmisen omat tiedot ihmisen itsensä käyttöön. Ilmiöön liittyy itsensä mittaaminen ’quantified self’, jota tehdään erilaisilla terveyttä ja kuntoa, sykettä ja unta, päivittäistä liikuntaa ja elintapoja mittaavilla antureilla. Mydata -sovellusten ytimenä on tutkimustieto, jonka avulla jokainen voi seurata ja parantaa omaa hyvinvointiaan kuntoilemalla ja muuttamalla elintapojaan. Mydatan ytimessä on ihmisen oikeus omaan tietoonsa ja velvollisuus pitää huolta itsestään. Mydata -kehittämisen yksi keskus on Oulun yliopistossa, joka koordinoi Tekesin rahoittamaa Digital Health Revolution -ohjelmaa. Mydata -sovelluksilla on valtavat markkinat ja suomalainen alan tutkimus ja tietotekniikan osaaminen ovat loistava kiitorata terveysmarkkinan maailmanvalloitukselle.

Suomalainen sote on ison muutoksen edessä. Vastaavaa muutosta ei ole tehty missään muualla. Toimintamalli perustuu palveluajatteluun, tavoitteena ovat avoimet tietojärjestelmät ja yhteentoimivat prosessit, toimijoina julkinen ja yksityinen sektori, tärkeimpänä ihminen itse. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja lähtökohdat ovat oikeita. Tekemistä vailla valmis.

Jyrki Koskinen

Kirjoitus on osa blogisarjaa: Mistä on isot menestykset tehty: palveluajattelusta, avoimuudesta ja yhteisöstä. Sarjan ensimmäinen osa oli: ’Menestyvä yritys palvelee asiakasta, on avoin ja rakentaa yhteisöä’

Lähteitä:

Syrjäytyneen nuoren sairaanhoitokustannukset: http://www.hs.fi/kotimaa/a1424660271541

Syrjäyminen maksaa miljardeja: http://www.hs.fi/mielipide/a1462159385464

Tilastokeskuksen tutkimus: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf

Heltti käänsi asetelman ympäri: http://www.hs.fi/talous/a1449979572722

Digital Health Revolution: http://www.hs.fi/talous/a1449979572722

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>